Koiran asema Suomessa

Suomalaiset ovat ehkä koirahullua kansaa. Yleisesti Euroopassa koira on toiseksi suosituin lemmikki kissan jälkeen, mutta Suomessa tilanne on päinvastoin. Koirien määrä on Suomessa suuri, suurempi kuin muualla Euroopassa kun suhteutamme väkilukuun. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa vuonna 2018. Puhdasrotuisia koiria on noin 80 %.

Koirarotujen suosio

Sen lisäksi, että meillä on paljon koiria, meillä on myös paljon puhdasrotuisia koiria. Maastamme löytyy myös useita harvinaisia koirarotuja, jotka ovat lähtöisin ympäri maailmaa ja ovat harvinaisia myös kotimaassaan. Eri rotuja löytyy Suomesta yli 300. Kennelliitto rekisteröi vuosittain noin 50 000 koiraa.

Rotuja meillä kasvattavat usein tavalliset työssäkäyvät koirankasvattajat. Koiria ei myydä lemmikkieläinliikkeissä ja pentutrokareita vastaan tiedotetaan toistuvasti. Arvostamme tietoa ja haluamme panostaa koiriemme terveyteen. Jalostuskoirat tutkitaan, pennut rekisteröidään, rokotetaan ja terveystarkistetaan. Koirien hinta on vuosien saatossa noussut, mutta niin on myös niiden eteen tehty työmäärä lisääntynyt harrastamisesta, koe- ja näyttelytuloksista monipuolisiin terveystutkimuksiin ja pentueen vanhempien tarkkaan valintaan. Usein kasvattajat haluavat kuulla pentueesta myöhemmin tai haluavat käyttää niitä jalostukseen. Näin yhteydenpito jatkuu luovutuksen jälkeen. Jos koiran kanssa aletaan harrastamaan, törmää usein samoihin ihmisiin ja oppii tuntemaan esimerkiksi rotunsa parhaat kisamenestyjät. Koiraihmisistä tulee helposti oma sosiaalinen piirinsä.

Monipuolinen osaaminen

Koirakasvatuksellakin on meillä pitkä perinne, mistä kertoo omat koirarotumme. Lisäksi eläinlääketieteellinen ja jalostustieteellinen osaaminen on maassamme huippuluokkaa. Koiramme ovat usein tutkitumpia kuin ulkomaalaiset koirat. Geenejä ja perinnöllisyyttä seurataan ja opiskellaan ahkerasti. Professori Hannes Lohen johtama koirien geenitutkimus tapahtuu Helsingin yliopistossa. Sen tarkoitus on kartoittaa koirien perimää, tunnistaa erilaisia geenivirheitä ja yhdistää niitä perinnöllisiin sairauksiin. Jalostuksen avuksi voitaisiin näin kehittää geenitestejä ja saatuja tuloksia soveltaa myös ihmisten sairauksien selvittämiseen.

Koirista on mahdollisuus tehdä meillä myös ammatti. Koirakouluttajia, koirahoitoloita, -hierojia sekä muita ammattilaisia meiltä löytyy. Mahdollisuudet ovat monet ja koirien käytön monipuolisuus avaa uusia mahdollisuuksia. Koiria voidaan käyttää avustajina, mutta myös terapiassa tai vaikka lukukoirina parantamaan ihmisten hyvinvointia.

Järjestötoiminnallakin on pitkä historia ja vaikuttava asema

Vuonna 1889 perustettu Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry on yksi maailman suurimmista kansallisista kennelliitoista. Siinä on noin 146 000 henkilöjäsentä ja se toimii yli 2000 koiraharrastusyhdistyksen (kuten rotuyhdistykset) katto-organisaationa. Suomen kennelliitto on myös Pohjoismaiden vanhin koirajärjestö. Se on toiminnaltaan koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koiraihmisten edunvalvoja. Kennelliitolla on vaikutusta koiriin liittyvään päätöksentekoon ja se vaikuttaa myös kansainvälisesti.

Koiria koskevat lait

Vaikka koirien asema on Suomessa taattu, on meillä myös koiria koskevaa lainsäädäntöä. Järjestyslaki määrää mm. että koira on pidettävä taajamassa kytkettynä, se ei pääse vapaana kuntopolulle tai yleisille alueille, eikä kytkettynäkään yleisille uimarannoille, leikkipaikoille tai toreille. Taajamassa koiran jätökset tulee siistiä pois.

Metsästyslaissa säädetään mm. koirien kiinnipitovelvollisuudesta. Koirat on pidettävä kiinni tai välittömästi kytkettävissä 1.3.-19.8. Ilman maanomistajan lupaa, koiraa ei saa toisen mailla pitää irti. Terveydensuojelulaki taas velvoittaa kuntia osoittamaan lemmikkieläinten hautaamiseen tai hävittämiseen sellainen paikka tai tapa, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Eläinsuojelulaki suojelee eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Sen tarkoitus on edistää eläinten hyvää kohtelua ja hyvinvointia. Se ottaa kantaa mm. leikkauksiin, lopettamiseen, eläinten kohteluun. Esimerkiksi häntien ja korvien typistäminen on eläinsuojelulain nojalla kielletty. Uuden eläinsuojelulain tiimoilta esiin ovat nousseet erityisesti lyhytkuonoisten koirarotujen ongelmat.

Valtionvarainministeriö on ehdottanut koiraverolain kumoamista, sillä laki koiraverosta kehitettiin rabieksen estämiseksi. Se on peräisin 1800-luvulta ja kuntien itse päätettävissä. Vuonna 2018 yksikään kunta ei perinyt koiraveroa.

Rikoslain nojalla omistajalla on rikosoikeudellinen vastuu koiran aiheuttamasta vahingosta.